Keke aikkarit case-esityksenä Sulautuva opetus - Blended learning 2010 seminaarissa

Sulautuva opetus 2010 on Helsingin yliopistossa neljättä kertaa järjestettävä seminaari, jossa tarkastellaan lähiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistämistä sekä uudenlaisten opetus- ja oppimismuotojen aikaansaamaa muutosta yliopisto- ja korkeakouluopetukseen.

Seminaari koostuu yleisluennoista, sulautuvan opetuksen case -esityksistä sekä työpajoista. Tavoitteena on tarjota hyväksi havaittuja esimerkkejä ja malleja oman opetuksen kehittämiseksi sekä pohtia sulautuvan opetuksen teoriaa ja käytäntöä.

Yhtenä case-esityksenä on Hämeen ammattikorkeakoulun Biotalouden KT:n "Sulautuva opetus kestävän kehityksen oppimisessa". Esityksessä käydään läpi Kestävän kehityksen aikuistoteutusta ja erityisesti kestävän kehityksen periaatteet -opintojakson toteuttamista ja opiskelijapalautetta.

Seminaariin voi ilmoittautua 7.3 asti. Seminaarin sivut tässä.

Myöhemmin syksyllä julkaistaan myös Sulautuva opetus - Blende learning 2010 -verkkojulkaisuun, ja samainen kestävän kehityksen case on valittu myös mukaan ko. julkaisuun.

AVO - Mobiilit oppimisessa ja vuorovaikutuksessa

AVO -avoimet verkostot oppimiseen -hankkeessa on testattu erilaisia mobiilipalveluja vuoden verran. Kevään mittaan ohjelmassa on lyhyitä tietoiskuja Piloteissa syntyneistä kokemuksista ja kesäkuun alussa on vuorossa Mobiilikesäkoulu.

Lue lisää: https://wiki.hamk.fi/display/avomobiilit/Koulutukset. Sieltä löydät myös menneiden tietoiskujen tallenteet.

Verkkomietteitä joulukuussa 2009

Vuosi on 17 päivää vaille valmis. Tässä kohtaa yritän napata muutaman säikeen kiinni omasta tajunnanvirrasta ja imuroida ne tähän Biotalouden blogisivulle.
Iso läjä itselle uutta asiaa on verkkojen tiimoilta kuluneen vuoden aikana tullut. Minulle ehkä vuoden sana verkossa on ollut sosiaalinen media. Ehkä nyt jo vähän rupeaa tuo termi kirkastumaan itsellekin, että mitä se sosiaalinen media on, mutta jos joku pyytää minua määrittelemään sen, niin eipä onnistu vielä. Ehkä sitten ensi vuonna tähän aikaan. Tai sitten on jo joku muu termi syrjäyttänyt sosiaalisen median eikä kukaan enää edes muista, mikä tai mitä se oli.

Olen itse ottanut aivan viime viikkoina käyttöön uuden työkalun, Doodlen (http://www.doodle.com/) Sillä on todella kätevä hakea yhteisiä palaveri- ja tapaamisaikoja. Käypä vaikka itse kokeilemassa! Ei todellakaan vaadi isoa osaamista. Ja kielikin on se ehkä joillekin tutumpi ensimmäinen kotimainen.

Geneettisen monimuotoisuuden suojelu

Pohjoismainen geenipankki NordGen järjesti 1-2.12.2009 seminaari Genetic Recoures in Protected Areas etelä-Ruotsissa Södernåsenin kansallispuistossa. Keskusteltiin uutta käsitettä Crop Wild Relatives, kasvit joita voi jo nyt tai tulevaisuudessa, käyttää ravintona, rehuna tai lääkkeenä (hyötykasvit tai mahdolliset hyötykasvit tulevaisuudessa). Näitä on noin 85% kaikista Suomen luonnonvaraisista kasveista. Seuraavan vuoden aikana kehitetään 100 lajikkeen lyhytlista ja nostetaan asiaa esille kaikissa Pohjoismaissa ja myös Balttianmaissa. Englannissa on tästä tehty jo paljon tutkimusta mm. Birminghamin yliopistossa (tutkija Ned Maxted ym. Crop Wild Relative Conservation and Use 2008).

Södernåsenin kansallispuisto on kallioharjuineen, laaksoineen ja pöökkimetsineen hyvin kaunis kansallispuisto. Aamulla meillä oli onni nähdä yön aikana laakson korkeassa kosteudessa muodostettu jää lahoavilla oksilla. Jää näyttää hiuksilta, aivan kuten pitkiä karvoja siksi myös sen nimi ruotsiksi on håris ja englanniksi angle hair ice tai needle ice.

Uusi kirja: Skinn garvning och beredning med traditionella metoder

HAMK Mustialan kirjastoon on saapunut uusi kirja Skinn garvning och beredning med traditionella metoder. Lotta Rahme on työstänyt nahkoja kahdenkymmenen vuoden aikana perinteisillä menetelmillä. Hänen työpaja on Ruotsissa Sigtunassa. Kirjassa hän antaa runsaasti käytännön vinkkejä sekä reseptejä nahkojen parkitsemiseen. Kirja sisältää myös paljon kuvia ja piirroksia. Lotta Rahme on käynyt oppimassa käytännön työt mm. inuitien luonna sekä Kanadan intiaaneilla.

Kansainvälinen toiminta HAMK Biotaloudessa

HAMK Biotalous koordinoi jo komatta vuotta Erasmus intensiivikurssi nimeellä Rural Traditional Herigage - a tool for sustainability. Opintojakson aikana opiskelijat perehtyvät vanhoihin perinteisiin maa- ja metsätaloudessa. Opintojakso on 6 op ja toteutuu yhden lukuvuoden aikana, 20 lähipäivää josta 10 on ulkomailla ja 10 päivää Suomessa (Evo-Lepaa-Mustiala). 7-16.9.2009 toteuttui tämän lukuvuoden opintojakson ensimmäinen lähijakso Liettuassa, Kaunaksen ulkopuolella.


Opintojakson blogi: http://ruthip.wordpress.com/
Opintojakson valokuvat Liettuasta syyskuu 2009: http://picasaweb.google.com/ipruth/Lithuania716092009
Opintojakson videot: http://ruthip.vodpod.com/

Terveisiä Kenozeron kansallispuistosta

Terveisiä Kenozeron kansallispuistosta Arhangelskin läänin länsiosasta! Alue on suomi-ugrilaisheimojen vanhaa kaskitalousalaa. 23-29.8.2009 Annika Michelson HAMK Mustialasta oli tutkimassa kansallispuiston kylien maatiaisia, niin kasveja kun kotieläimiä. Sieltä löytyy niitä runsaasti, oikeastaan pääosa kotieläimistä ja kasveista ovat vanhoja.

Valokuvia eläimistä ja kasveista: http://picasaweb.google.com/maatiaiset/KenozeroNativeAnimalsAndPlants

Yleisiä maisemakuvia alueelta http://picasaweb.google.com/annika.michelson/Kenozero2009

Valokuvilla ei näy kanoja eikä sikoja mutta niitä kyllä on alueella. Ohjelma oli tiukka ja siksi en päässyt käymään kenenkään luonna kotona nähdäkseni näitä eläimiä. Siat ovat mustia ja musta-punaisia. Heidän kuvaus vastaa pohjois-suomen sikaan joko on kuollut sukupuuttoon Suomessa. Hetkellä kehrän Kenozeron lampaitten villaa sekä testaan sen ominaisuuksia. Valokuva-albumissa näkee ensimmäiset valokuvat lampaiden villalaadusta. Onnistuin saamaan 5 erilaista laatua testaukseen. Kaksi niistä muistuttaa islantilaista villaa. Kaikki näyttää olevan erittäin hyvillä huovatusominaisuuksilla.

Kaikki kotieläimet olivat äärimmäisen kilttejä. Koirat eivät haukkuneet paljon (kaikilla oli paljon kirppuja), kävelivät yleensä ihmisten seurana kyläraitilla. Hevoset ja lehmät tulivat myös tervehtimään kuten lampaatkin. Jos taskussa löytyi leipää eläimet jäivät kauan vielä odottamaan lisää vaikka taskut olivat jo tyhjiä. Rakennuskanta on vanha.

Metsissä vilisee haltijoita ja järvillä merenneitoja. Karjanlaskeminen keväällä on tapahtuma johon osallistuu jokainen perhe ja koko kylä - sitä valmistellaan jo viikkoja etukäteen ja varsinainen päivä on täynnä taikaa. Onnistuin kirjoittamaan karjanlaskemiseen liittyvät perinteet talteen. Kylissä löytyy paljon kädentaitoja sekä osaamista metsien höytyköttöön. Luonnokasvit käytetään hyväksi eri sairauksien hoidossa, mainittiin mm. millaisia kasveja auttaa syöpään ja mitkä vauvojen punaisiin peppuihin!

Käytiin Maaselgan kylässä, harju jakaa Itämeren ja Valkoisen meren valuma-aluetta. Maaselgan järvestä vietiin soutuveneellä 5 jäven yli restauroituun vanhaan myllyyn. Kerrottiin että maanviljelijä toi myllyyn mukanaan musta kissa tai kukko joka uhrattiin. Mylly lopetti toimintansa 1970-luvulla. Viljankasvatusta alueella enää ei ole. Alueella ei ole omenapuita. Mustaherukka oli erittäin makea (ja isot marjat). Peruna kukki viime viikolla.

Matkani toteuttui Bioforsk (http://www.bioforsk.no) Norjan maatalous- ja ympäristötutkimuslaitoksen rahoituksella

Terveisiä Annika Michelson, Mustiala