Mietteitä Virtuaalikylän tiimoilta

Viime viikolla tuli kysely voisiko minua haastatella Virtuaalikylän tiimoilta. Sehän on suuren nostalgian paikka. Onhan siitä jo 15 vuotta, kun ensimmäiset vaiheet Virtuaalikylässä aloitetiin. En varmaankaan koskaan unohda sitä, miten innolla lähdin rakentamaan niitä viittä erilaista tilaa; karttoja, kuvia, lomakkeita..... ajatuksena oli luoda virtuaalinen maailma, jossa kaikenikäiset voivat eri tarkoituksiin tutustua maaseutuun eri tasoilla (maailmassa, eri maissa, Etelä-, Itä tai Pohjois-Suomessa, Lounais-Hämeessä, kylässä ja tilalla). Vaatimattomasti maailman joka kolkassa....

Muistan kun olin Ranskassa lomamatkalla ja kuvasin 360 periaatteella kuvia sikäläisestä maaseutuympäristöstä ja näytin Virtuaalikylää isännälle. Yhteystiedot vaihdettiin ja lupa kuvien käyttöön. Mutta siihen se tekeminen taisi siinä vaiheessä jäädä...

Virtuaalikylä on ollut elävä hanke ja sille on oma paikkansa. Miksi näin - yksinkertaisesti siksi, että sitä tehdään - yhdessä. tekeminen on kaiken a ja o. Kuinka usein suunnitellaan ja suunnitellaan ja mietitään eri näkökulmia. Esteitä on usein monia; esimerkiksi tekjänoikeudet, omistaminen, hallinta, johtaminen jne... Mutta kun lähdetään bottom up -ajatuksella tekemisen kautta siihen mikä on tarpeellista ja annetaan luovuudelle, yrittämiselle ja myös epäonnistumiselle ja kokeiluille aikaa, voi myös onnistua.

Virtuaalikylä on onnistunut. Takana on siis osaavat tekijät, jotka osaavat kuunnella tarpeita ja toteuttaa unelmia. Mutta tärkeintä on luonnollisesti ollut rahoittajien usko toimintaan ja sitä kautta järjestynyt taloudelliset kehittämisresurssit.

Virtuaalikylässä on tällä hetkellä paljon hyvää materiaalia, joka auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia, prosesseseja ja ympäristöä, jossa toimitaan. Kun verkkopalvelutr ovat kehittyneet ja julkaisuun liittyvät menetelmät ovat tulleet kaikkien ulottuville, on myös Virtuaalikylän vastattava tähän reaaliaikaisen tekemisen ja jakamisen haasteeseen. Miten yhdessä tekemistä ja jakamista viedään seuraavalle asteelle? Miten jokaisella on mahdollisuus osallistua ja samalla pitää palvelu selkeänä ja yksinkertainena ilman suurta ylläpitotyötä? Miten  tähän jatkuvan ajantaisuuden haasteeseen vastataan? Lisäksi pitää luonnollisesti kytkeä online-keskustelumahdollisuudet palveluun. Virtuaalikylän "vanhuus ja viisaus" voisi auttaa nuoria eteenpäin omilla kylän- ja maailmanpoluilla.